Ymmärrystä ja yhdessä tekemistä: Monikulttuurinen kiinteistöpalveluala

Kuvankaappaus 2015-10-9 kello 10.21.54Monikulttuuriset työyhteisöt ovat tulevaisuuden Suomessa arkipäivää. Kun muut alat vasta pohtivat miten tähän totutellaan, on yksi kaikessa hiljaisuudessaan noussut edelläkävijäksi monikulttuurisuuden saralla.

Kiinteistöpalvelualalla työryhmien kulttuurien ja kansallisuuksien kirjo on arkipäivää ja työ taittuu sujuvasti niin suomeksi, englanniksi kuin muillakin kielillä. Useissa alan yrityksissä eri kansallisuuksia löytyy kymmeniä ja suurimmissa sitäkin enemmän.

Kiinteistöpalvelualalla monikulttuurisuus nähdään ennen kaikkea vahvuutena. Alalla on jatkuvasti tarjolla enemmän työpaikkoja kuin niiden ottajia, ja uudet tekijät ovat aina tervetulleita. Kokemukset maahanmuuttajataustaisten palkkaamisesta ovat olleet varsin positiivisia, ja arjen sujumista ovat siivittäneet hyvät käytännöt ja monimuotoisuuden huomioiminen johtamisessa.

Kaikki alkaa hyvästä perehdytyksestä

SOLilla monikulttuurisuutta ollaan pohdittu erillisessä työryhmässä jo vuodesta 2007. Työryhmän kaksitoista eri kulttuurin edustajaa kokoontuvat noin viisi kertaa vuodessa miettimään, miten työ sujuisi mahdollisimman hyvin yhteisössä, jossa leijonanosa työntekijöistä edustaa eri kulttuureja. Ryhmä on pohtinut niin arjen käytäntöjä, koulutuksia kuin uusien työntekijöiden tervetulleeksi toivottamista.

Monikulttuurityöryhmän vetäjä Sari Crnobreg on ollut SOLin palveluksessa jo kolmetoista vuotta, jonka aikana hän on tehnyt töitä laajan kansallisuuksien kirjon kanssa. “Työryhmän työ on ollut todella tärkeää ja ihmiset kertovat jatkuvasti mitä voisi kehittää,” Crnobreg kertoo. Eikä ihmekään, että työtä arvostetaan: yrityksen työntekijät edustavat yli kolmeakymmentä kansallisuutta, ja jokainen työryhmä on käytännössä monikulttuurinen. Yhteisiä pelisääntöjä ja ymmärrystä tarvitaan siis joka päivä.

Kaikki alkaa Crnobregin mukaan perehdytyksestä. Uuden työntekijän tullessa taloon on tärkeää, että hän saa heti tietää miten hommat hoituvat. Tiedon eteenpäin siirtäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen asia, jos uuden työntekijän äidinkieli on joku muu kuin suomi. Vanha sanonta, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa onkin ollut varsin paikkaansa pitävä ja kelpo ohjenuora perehdytysmateriaalin kohdalla. Kuvalliset viestit ja ohjeet ovat helposti omaksuttavia ja toimivat yli kielimuurien. “Lähtökohtahan on se, että jokainen on hyvä työntekijä, kunhan vain heidät perehdytetään siten, että he ymmärtävät. Tämän takia onkin ollut todella tärkeää, että meillä ollaan panostettu perehdyttämiseen ja annetaan sille tarpeeksi aikaa”, Crnobreg selittää.

Monikulttuurisuustyöryhmä keksi kulttuurikalenterin

Myös ymmärrys eri kulttuureista luo hyvän pohjavireen yhteiselle työnteolle. Se saattaa lähteä niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin toisen kulttuurin juhlapyhien tiedostamisesta. Idea tästä lähti monikulttuurisuustyöryhmästä, joka päätti koostaa niin esimiesten kuin työntekijöiden avuksi kulttuurikalenterin. Kalenterista näkee kaikkien kulttuurien pyhät ja se annetaan jokaiselle aina vuoden alusta. Näin kaikki tietävät minkälaisia juhlapäiviä toisissa kulttuureissa on, ja niitä voidaan muistaa yhdessä työpaikalla. Kalenteria voidaan myös käyttää apuna muun muassa työvuorojen laatimisessa. Kulttuurikalenteri on kerännyt paljon kiitoksia ja siitä ollaan kiinnostuttu myös yrityksen ulkopuolella.

Niinkuin kaikissa työyhteisöissä, on myös monikulttuurisissa työyhteisöissä ajoittain pientä kränää. Meistä jokaisella on jonkinlaisia ennakkoluuloja ja kun eri kansallisuudet kohtaavat, eteen tulee väistämättä hankaliakin tilanteita. Crnobregin mukaan työpaikalla on kuitenkin tärkeää tehdä alusta asti selväksi, että jokainen hyväksytään. “Töissä ollaan töissä. Aina kun ihminen kohtaa toisen hänellä on ennakkoluuloja, mutta kun tehdään yhdessä työtä niin ne poistuvat ja ihmisistä tulee työkavereita.” Meitä on moneksi, mutta yhdessä tekeminen auttaa ymmärtämään.